Nakki makkarankuoressa

Nyt alkaa pikkuhiljaa selvitä, paljonko läski on täällä tummunut. Tutkimusaseman vaaka näytti 195 lb, ja mulla oli villa-asu, kuorihousut sekä hiihtomonot päällä. Kun ne vähentää, ollaan lähellä 85 kiloa, eli paino olisi tippunut semmoisen palttiarallaa parikymmentäkiloa, koska kotoa lähtiessä olin noin 105. Ei ihme, jos vähän heikottaa ja laittaa puuskututtamaan. Kun peiliin katsoo, niin näyttää joltain tikkukaramelliltä!

Nyt siis kaikki joulun liikakiloista vielä kärsivät voivat tulla noudattamaan varmaa etelämaterelaista dieettiä: n. 8 tuntia hiihtoa päivässä ja tauot päälle. Saat syödä ihan mitä haluat, mm. suklaalevyn päivässä (testattu) tai vaikka kaksi, takaamme laihtumisen. Eikä reissun päällä mene yhtään rahaa, sitä ennen hieman enemmän!

Olen tässä miettinyt, että miksi varsinaiselle navalle pääseminen oli hiukan vaisu tapahtuma itsessään. Yksi syy lienee, että kun tutkimusaseman ympäristössä on yhtä sun toista rakennusta ja rahtikollia siellä sun täällä, niin fiilis oli hieman kuin olisi tullut johonkin teollisuusalueelle, jonne yhteen nurkkaan on tökätty keppi merkiksi jostakin erikoisesta. Mutta älkää käsittäkö väärin, itseasiassa se oli mielenkiintoinen seikka ja tavallaan hauskakin lopetus hiihdolle, että piste jota on niin kovasti odottanut onkin tuommoinen. Se ei siis millään tavalla pilannut tunnelmaa.

Kuvassa paikallinen, rahtikontissa oleva suihkusysteemi: suihkussa oleva sanko täytetään aurinkopaneeleilla kuumaksi lämmitetystä vedestä. Sitä jatketaan lumella niin että vedestä tulee sopivan lämpöistä. Sen jälkeen letku sankoon ja virta päälle suihkuun, yhden sangosta saa reilun minuutin suihkun, jona aikana ehtii mainiosti peseytyä. Kyllä se aina lumipesut voittaa!

Summary: it slowly starts to open up, how much weight I have lost. In South Pole station gym I went to measure myself and was 195 lb with clothes anf boots on, which means I'm close 85 kilos, -20 from start day!

I have tried to figure out why the actual reaching of South Pole did not feel so amazing. One reason is that as station area is filled with buildings and freight, it feels like you have entered an industry area, where someone have left one stick up for unknown meaning.

Today's picture shows local showering system: bucket is filled with water and switch is turned on. And one bucket serves more than one minute of showering!

Pitkät jäähyväiset

Ilmassa alkaa olla ripaus haikeutta, kun kaikkialla puretaan ja pakataan telttoja sekä muita tavaroita säilytystä varten. Etelämantereen turistikausi alkaa olla päätöksessään, ja koska minä ja Daniel ollaan viimeiset asiakkaat jäällä eikä uusia enää tule, ei missään pyöri ihmisiä kameroineen, kukaan ei säädä varusteitaan eikä ilmassa ole samanlaista innostunutta sähinää kuin ennen vaellukselle lähtöä. Luonnollista tietysti. Pitkän matkan vaeltaneiden lisäksi täällä on ollut erilaisia ryhmiä: jotkut kävivät lentämällä etelänavalla, ja toiset kävivät katsomassa kuningaspingviinejä rannikolla. Joulukuussa oli iso ryhmä ihmisiä, jotka juoksivat Etelämantereen maratonin. Sen lisäksi useampi ryhmä kävi kiipeämässä mantereen korkeimman vuoren, mt. Vinstonin ja yksi ryhmä hiihti ns. "Viimeisen asteen", 89-leveyspiiriltä navalle.

Voimat alkavat pikkuhiljaa palailla kehoon, kun kolme kertaa päivässä syödään energiapitoista ruokaa ja muu aika on toistaiseksi tullut horrosteltua makuupussin syövereissä. Tänään tuli 8 viikkoa täyteen Etelämantereella, eli sen verran on nyt tullut nukuttua teltassa ja makuupussissa. Hyvin tähän on tottunut, tuntuu melkein normielämältä nykyään :-). Mutta en pistä vastaankaan ensi viikolla odottavaa hotellin sänkyä! Varmaa on vain, että tätä paikkaa ja reissua tulee jossain vaiheessa kova ikävä, niin hienoja paikkoja ja ihmisiä olen saanut nähdä ja tavata. Ja siinä ehkä koko reissun pointti, navalle pääsy oli vain kruunu tälle kaikelle.

Summary: it starts to be a bit sad feelings, as everything is teared down and packed away, as season at Antarctica is about to end. Me and Daniel are last customers around, and there are no more other tourists with their cameras or enthuastic discussions here and there.

Several different groups and activities have passed through Antarctic season. Personally I have been here 8 weeks today, and I have get used to sleeping in my sleeping bag. But I have nothing against hotel bed waiting for me next week! Only thing that is sure is that at some point I'm going to miss this magnificient place and people I have met. Reaching South Pole is just a crown to this all.

Maailman eteläisimmät vapaaheitot

Vajaa 9 vuotta sitten keulin, että olen heittänyt maailman pohjoisimmat vapaaheitot, kun kävimme hylätyssä Pyramidenin kaivoskaupungissa Huippuvuorilla ja heitin paikallisessa urheiluhallissa jäisellä koripallolla vapaaheittoja. Siitä asti on ollut haaveena, että saisi myös heittää ne eteläisimmät ja eilen se toteutui.

Mutta jos palataan ajassa taaksepäin viimeiseen hiihtoaamuun, se alkoi täydellisessä auringonpaisteessa ja vienossa tuulessa. Ensimmäisen vedon jälkeen huomasin kaksi asiaa: idästä on tulossa taas joku tympeä pilvilautta ja GPS:n kompassi, josta olen ottanut suunnan koko reissun ajan magneettisen deklinaation tähden, pyörii aivan hulluna. Yhden vedon aikana suuntakorjaus oli 35 astetta kun se yleensä suunnistusvirheen seurauksena on muutama aste. Olin aivan hämilläni, ja tätä pyörimistä jatkui koko päivän. Löysin kuitenkin sompailemalla sen polun alkuun, josta napa-asemalle saa mennä ja pääsin perille. Daniel oli tullut fillarinsa kanssa edellisenä päivänä, ja yhytin siis hänet telttoineen paikalta. Kumpikin kuvasi perilletuloa hieman hämmentäväksi tapahtumaksi: ei suurta juhlaa siihen hetkeen vaan lähinnä toteamus, että tässäkö tämä nyt sitten oli?

Jo heti kuudelta meillä oli siis asemakierros. Todella massiivinen rakennus, ja urheiluhallista lähtien kaikki on viimeisen päälle. Kirjaston upottaville sohville olisi mielellään jäänyt uinumaan. Muistatteko Uuno-leffan, jossa Sörssellsönin hermoradat menevät ristiin siten, että silloin kun on selvänä, näyttää olevan kännissä ja toisinpäin? Meille kävi jotain samanlaista: kun pääsi sisälle lämpimään, oli yhtäkkiä kuin olisi ollut humalassa ja kun palasi taas ulos, niin selvisi. En meinannut saada aseman kaupassa sanottua asioitani, niin tukeva oli "humalani". Samalla toki tajusin, miten äärettömän puhki olin, vaikka kuvittelin olevani voimissani.

Kun kierros oli tehty niin jo pian tuli Twin Otter meitä hakemaan, 22.40. Paluumatka tänne Union Glacierille kesti yhden välitankkauksen kautta melkein 6 tuntia, ja oli mulle kamalaa. En ollut kerinnyt syödä kunnolla ja palelin, vaikka päälläni oli untuvatakki, untuvaliivi, kuoritakki ja fleecetakki. Perillä saimme kuitenkin heti ruokaa ja olo parani huomattavasti. Lisäksi pääsimme suihkuun, joka 2 kk:n lumipesujen jälkeen oli mahtava kokemus! Samalla huomasin laihtuneeni aika rajusti, kun pääsin katsomaan pitkän tauon jälkeen itseäni peilistä.

Olemme Danielin kanssa tämän kauden viimeiset asiakkaat, ja meidän lisäksi leirissä on noin 30 henkilökunnan edustajaa. 15 työntekijää per nuppi! Meidän lento on aikataulutettu takaisin Puntaan 27.1. Yritän nyt saada vuorokauden valvomisen jälkeen unenpäästä kiinni, mutta insomnia vaivaa miestä. Ehkä kuitenkin herään lounaalle, enkä 06.00 niinkuin vimeiset 2 kuukautta!

Summary; 2005 I throwed, at least from my own opinion, worldst northenmost freethrows in Pyramiden, Svalbard. Since then I have dreamed I could do the southernmost as well, and today it came true!

During station tour we felt like drunk with Daniel, and once we got out we were sober again. 22.40 Twin Otter came to pick us back to Union Glacier, and we got food and shower.. Our scheduled flight back to Punta is 27.1, so we have few more days of Antarctica left!

90.00.00

Sijainti/Location: 90.00.00 S
Tanaan/Today: 18,1 km
Aika/Time: 5 h 20 min
Korkeus/Elevation: 2830 m
Yhteensa/Total: 1131 km
Lampotila/Temperature: -27 C
Tuuli/Wind: 0-4 m/s SE
Saa/Weather: aamulla aurinkoinen, iltapäivällä pilvinen/morning sunny, afternoon cloudy

Pääsin tänään perille 15.02 Chilen ja 20.02 Suomen aikaa. Muutamat kuvat ja teltta pystyyn, ja kohta meillä onkin Danielin kanssa kiire, koska 18.00 alkaa asemakierros ja melko pian sen jälkeen meidät tullaan vissiin noukkimaan pois, koska sää huonontuu ilmeisesti sen jälkeen. Täällä on paljon erilaisia rakennuksia, mutta Daniel ei ole nähnyt ketään enkä minäkään. Jenkkien säästöohjelma puree täälläkin! Huikeat tunnelmat ja helpottunut olo! Kiitos kaikille mukana seuranneille, päivittelen tunnelmia aina silloin tällöin tältä pitkältä kotimatkalta, kunnes olen taas kotisohvalla toinen käsi kaukosäätimellä ja toinen peffassa!

Summary: I arrived to pole 15.02 and haven't seen anyone but Daniel here. Soon we are in a hurry, since station tour starts at 18.00 and possibly after that we will be picked up to Union Glacier, as weather is turning bad for flying after today and there is nothing here. We are happy and looking forward to start our slow return to civilization! Thanks for all who followed my journey! I'll do updates every now and then until I'm back to my home sofa!

Napa näkyy naapurille

Sijainti/Location: 89.51.76 S 72.39.18 W
Tanaan/Today: 25,7 km
Aika/Time: 8 h 30 min
Korkeus/Elevation: 2794 m
Yhteensa/Total: 1113 km
Navalle/To Pole: 18,1 km
Ruokia jäljellä/Daily food portions left: 3
Lampotila/Temperature: -29 C
Tuuli/Wind: 4 m/s SE
Saa/Weather: aurinkoinen/sunny

Tänään se vihdoin tapahtui, klo 13.09 Chilen aikaa, 18.09 Suomen, sain navan näkyviin. Enkä siis kaivellut omaa puseroani, vaan yhtäkkiä taivaanrannassa näkyi epämääräisiä muotoja yhdessä kasassa. Olin noin kohdassa 89.47. Näky oli kovin toisenlainen, joksi sen olin kuvitellut. Ihan kuin olisi tullut Star Wars-elokuvan lavasteisiin, kaukaisella kukkulalla näytti olevan erilaisia futuristisia rakennuksia. Tämä kaikki näkyi erittäin selvästi, sillä taivaalla ei ollut pilveäkään. Eilen sain tietoa, että tänään pitäisi olla tuulta 15-16 m/s, mutten valita että säätiedot olivat pielessä.

Olen siirtynyt itään sen vuoksi, että navalle ei voi törmäillä miten sattuu erilaisten tutkimusalueiden vuoksi, vaan on tietty kulkupiste, jonka kautta sinne kuljetaan ja se sijaitsee optimireitiltä hieman itään ja tuo muutaman lisäkilometrin tähänkin aurinkomatkaan. Huomenna, jos sää ja luoja suo, minun on tarkoitus mennä poimimaan vuosia mielessä ollut palkinto, jonka eteen viimeiset pari kuukautta on tehty töitä tauotta. Sattaa tulla tunteellinen päivä!

Summary: today it finally happened, 13.09 Chilean time I finally saw South Pole with it's buildings. It looked so different I had imagined. Like I had walked into Star Wars movie: there were a lot of futuristic buildings in hill opposite to me. Yesterday I got information today might be 15-16 m/s wind, but I don't complain it was wrong. If that does not occur tomorrow, I'll go and pick the price I have waited for years. I guess it will be emotional day!

Kauas on pitkä matka

Sijainti/Location: 89.38.02 S 79.29.04 W
Tanaan/Today: 24,3 km
Aika/Time: 8 h 5 min
Korkeus/Elevation: 2793 m
Yhteensa/Total: 1088 km
Navalle/To Pole: 43,8 km
Ruokia jäljellä/Daily food portions left: 4
Lampotila/Temperature: -26 C
Tuuli/Wind: 4 m/s E
Saa/Weather: aamulla aurinkoinen, iltapäivällä pilvinen/morning sunny, afternoon cloudy

Ja ikuisuus on pitkä hetki. Molemmat viisaudet pitävät täällä paikkaansa. Tuntuu kuin muutamat viime päivät olisivat kestäneet kuukauden, kun tässä alkaa olla lopun odottelun makua ilmassa. Ja kyllä tämä alkaa kieltämättä piisata, tänään oli 50s hiihtopäivä ja muutama pitäisi vielä jaksaa. Vasen olkapää kipuilee jatkuvasti ja jalanpohjat sekä kantapäät on aivan soronoo.

Tänään tuijottelin tuonne horisonttiin, että josko se laitos sieltä pikkuhiljaa ilmestyisi näkyviin, mutta ei se vielä tähän näy. Uskoisin saavani sen huomisen aikana näkökenttään, jos ei tule muuta häikkää. Ja keskiviikon aikana yritän olla sitten perillä. Päivän kuvassa evässettiä, josta täällä nautitaan. Kaikki ruuat, paitsi palautus- ja urheilujuomat sekä vitamiinipillerit on otettu pois alkuperäispakkauksistaan ja pakattu uudelleen eskimopusseihin. Tuskin maltan odottaa taas normaaliruokien pariin pääsyä!

Summary: last few days has taken almost a month, as I have started to wait this all would end. I have skied now 50 days in a row, so I consider it starts to be enough. Left shoulder is really sore and legs are not that good either. Today I tried to see signs of the station from the horizon, but it is still empty. I guess I'll see it tomorrow if weather stays good. In today's picture are represented my daily food portions.

Äkäslompolon Mauri tuli kylään!

Sijainti/Location: 89.25.01 S 81.44.63 W
Tanaan/Today: 24,2 km
Aika/Time: 8 h
Korkeus/Elevation: 2761 m
Yhteensa/Total: 1063 km
Navalle/To Pole: 68,1 km
Ruokia jäljellä/Daily food portions left: 5
Lampotila/Temperature: -29 C
Tuuli/Wind: 4 m/s E
Saa/Weather: aamulla pilvinen, iltapäivällä aurinkoinen/morning cloudy, afternoon sunny

Pitkään odotettu vieras saapui vihdoin, kun Mauri Äkäslompolosta karautti rekalla suoraan teltan pihaan. "Set ole poika mikhään!", Mauri ilmoitti ensi töikseen. "Set on poika maisemat muuttunu palajon viime käynnistä. Met olimma Säkeltonin Ernestin ja Roope Kottin, Äkäslompolon poikia, kanssa täällä navalle hiihtämässä vuosia sitten. Silloin oli kahdeksan metriset sastrugit ja ahtojäät navalle asti, samanlaisia ei näe ku Äkäslompolossa. Mutta piru ku pisti vihaksi ku Ernestillä alko sormia palelemaan, niin net lähti Roopen kanssa kesken kotia. Mutta minen ollu millänsäkhän, hiihtelin sitten yksin navalle. Onneksi oli pulkassa sen verran kakkosnelosta, että sain sinne mökin pystyyn että saavat pojat lunta tutkia."

Tämän kerrottuaan Maurilla olikin jo kiire, sillä hän muisti että pitää jättä lotto etelänavan R-kioskille ennen 9:ää ja lähti siitä hurauttamaan. Sanoi päävoiton osuneen jo pari kertaa kohdalle, mutta rahat olivat menneet viiniin ja villeihin naisiin. Mutta Mauri sanoi ettei ole asiasta "millänsäkhän"!

Päivän kuvassa antarktinen kaniini lähestyy rajattomasti etelänapaa.

Summary: today was a nice day for skiing after yesterday's hard conditions. It was sunny since afternoon and wind was mild enough for gathering rather good distance. There is a bit more than half a degree to be skied, so I hope weather will stay calm for few more days. In today's picture antarctic rabbit is getting closer to South Pole.

Pakkanen, siitä suomalaiset tykkää

Sijainti/Location: 89.12.03 S 82.08.61 W
Tanaan/Today: 22,4 km
Aika/Time: 8 h 10 min
Korkeus/Elevation: 2754 m
Yhteensa/Total: 1039 km
Navalle/To Pole: 92,3 km
Ruokia jäljellä/Daily food portions left: 6
Lampotila/Temperature: -30 C
Tuuli/Wind: 8-10 m/s SW
Saa/Weather: aurinkoinen/sunny

Hirveästi ei naurattanut aamulla kun katsoin lämpömittariin ja kuuntelin mitä pihalla tapahtuu. En muista koskaan liikkuneeni näin kovassa kelissä niinä kohta puolen vuoden verran jäätiköillä vietettyinä vuorokausina. Yleensä näin kovalla pakkasella ilma seisoo, muttei täällä. Ja ne puheet staattisesta ilmanalasta napaylängöllä voidaan unohtaa, mutta se nyt oli arvattavissakin.

Päällä oli käytännössä kaikki vaatteet ja suojat mitä kaapista löytyy, eikä ongelmia juuri tullut. Alahuuli sai jotain osumaa, mutta muuten selvisin koettelemuksesta suhteellisen ehjin nahoin, vaikka ei se kivaa ollut. Ainakin on kovia sotatarinoita kerrottavaksi kun tämä joskus loppuu. Tänään kuvassa jäinen kasvomaski. Päivän paras hetki onkin lounaan jälkeen, kun saa laittaa tuon takaisin naamalleen!

Summary: it was not very funny to look at the temperature this morning, as it could be heard it was blowing quite hard. I don't remember that I had ever have such a conditions during my half year of glacier days. I put on virtually everything I had to avoid problems, and only thing that happened is that I got sore under lip. Otherwise I'm ok, but it was not a pleasent day at all.