Imperiumin vastaisku

Sijainti/Location: 87.25.16 S 82.54.68 W
Tanaan/Today: 22,8 km
Aika/Time: 8 h
Korkeus/Elevation: 2351 m
Yhteensa/Total: 840 km
Navalle/To Pole: 291 km
Ruokia jäljellä/Daily food portions left: 15
Lampotila/Temperature: -18 C
Tuuli/Wind: 10 m/s SE
Saa/Weather: aurinkoinen, iltapäivällä pilvinen/sunny, afternoon cloudy

Ei pitäisi hehkutella mistään helposta ikinä mitään, heti tulee käkättimeen. Aamulla paistoi aurinko ja kun näin ympäristön, niin saatoin todeta eilisen pysähtymisen olleen oikea valinta. Liikkuminen oli jatkuvan kovan tuulen ja pakkasen vuoksi haasteellista, ja iltapäivällä pilvet alkoivat haitata luminäkyvyyttä, joka tällä alueella on tärkein kulkemiseen vaikuttava seikka. Olen silti tyytyväinen kilometreihin, niitä ei nyt hetkeen kerry aivan entiseen malliin.

Kesken päivän huomasin, että jäätiköllä on aikomuksena ja lupaa kysymättä tehdä minulle pikajäädytysamputaatio alakertaani. Koripallon mutasarjoissa on tapana kuitata kovasta kontaktista kimittävälle isännälle, että "paa mekko päälle!". Niinpä lausuin nuo maagiset sanat itselleni ja kaivoin ahkiosta äiteen tekemän vaellusmekon, joka yrittää näkyä oheisessa kuvassa. Samalla laitoin kaikki muutkin mahdolliset suojat päälle ja säästyin ilman paleltumia. Kiitos äiti mekosta, sen ansiosta että teit sen sinulla on edelleen poika eikä tytärtä. Melko paradoksaalista!

Summary: this was a tough day with hard wind and cold. It was easy to notice yesterday's stopping decision was right as there was big and hard sastrugi-field starting from my camp. In the middle of the day I noticed glacier is about to complete speed amputation to my little brother, so I took my skirt my mother made me and some other shelters as well and did not get any frostbites today. Thank you mom for making this skirt. Because of it you still have son, not daughter. Quite paradocsalic!

Vapaamatkustajana viidakossa

Sijainti/Location: 87.12.92 S 83.03.73 W
Tanaan/Today: 20,3 km
Aika/Time: 6 h 25 min
Korkeus/Elevation: 2258 m
Yhteensa/Total: 817 km
Navalle/To Pole: 314 km
Ruokia jäljellä/Daily food portions left: 16
Lampotila/Temperature: -14 - -18 C
Tuuli/Wind: 1-6 m/s SE
Saa/Weather: aurinkoinen, utuinen/sunny, misty

Onnittelut Eerolle, jonka kanssa hiihdin Grönlannin yli. Vuosi sitten hän pääsi tänä päivänä navalle ja samalla eläkkeelle. Samaa voi jokainen koittaa kun sen aika on.

Heräsin yöllä siihen, että teltan kattoon ropisee lumisade. Ajattelin, että näinköhän tulee välipäivä hiihtoihin, koska white-outissa tai jos lumen pintaa ei näe, ei tällä alueella kannata alkaa kikkailemaan, ellei ole aivan pakko. Siten saa sukset katki ja ehkä miehenkin päreiksi. Herätyksen aikaan oli kuitenkin näkyvyyttä ja taivaanrannassa sinitaivasta, joten liikkeelle. Sää kirkastui ja sastrugit katosivat pitkäksi aikaa jonnekkin, niin että sain hiihtää useamman tunnin näkemättä ainoatakaan. Ajattelin sen olevan vain huijausta, koska edellä menneet ovat valitelleet parimetrisiä sastrugeja näillä main. Ehkä reitinvalintani onnistui, kuljen lännempänä kuin muut, kuten etukäteispalaverissa suositeltiin. Huomenna sen näkee. Jouduin kuitenkin lopettamaan päiväni aikaisemmin, kun pilvet tulivat uudelleen päälle ja näkyvyys katosi. Totesin, että ehjä suksi on parempi asia kuin ylimääräiset kilometrit, sillä sastrugit alkoivat jälleen palata maisemiin.

Sain Peteltä muutamia kysymyksiä. Lisäsin hieman dataa tuonne ylös. Ahkion paino oli lähdössä vajaa 120 kg ja nyt noin 70-75 kg. Se on siis nyt saman verran kuin tuetuilla retkikunnilla lähdössä, he saivat 2 muonatäydennystä matkan aikana. Ruokani loppuvat 25.1, eli silloin täytyy viimeistään olla perillä.

Koska ole luterilaisesta maasta kotoisin, niin toki tunnen syvää tuskaa tästä helpommasta ja lyhyemmästä päivästä. Niinpä aion tänään palelluttaa varpaani, ruoskia itseäni selkään Opus Dei- tyyppisellä ruoskalla ja nukkua ulkona ilman makuupussia!

Summary: I woke up one o'clock to realize it is snowing outside. I thought it might be off-day, but by morning it has cleared a bit, so I went out for skiing. I'm more west than others, and didn't see any sastrugis for hours. I thought this must be kidding, as others have complained two meter high sastrugis around here. Maybe I picked up good route, we'll see tomorrow. I had to stop earlier though, as clouds came in again and I lost snow visibility and at the same time sastrugis came back. It is better to have less kilometers and skis compared to broken ski.

Since I'm from Lutheric country, I have to remorse my shorter and easier day. That's why I'm going to froze my toes and sleep without sleeping bag outside tonight!

Kovan päivän ilta

Sijainti/Location: 87.02.06 S 82.44.50 W
Tanaan/Today: 24,7 km
Aika/Time: 8 h min
Korkeus/Elevation: 2153 m
Yhteensa/Total: 797 km
Lampotila/Temperature: -15 C
Tuuli/Wind: 8 m/s SE
Saa/Weather: aurinkoinen/sunny

Tänään oli todella kova päivä nousua ja knööliä. Korkeusmetrejä kertyi nettona yli 200m, mutta todellisuudessa kiipesin enemmän koska tuli välissä alas todella jyrkän alamäenkin erääseen laaksoon, jonka vastapuolella odotti taas kunnon seinämä. Ylhäältä katsottuna paikka oli todella hurjan näköinen, koska selvästi oli näkyvissä se linja josta tuuli puhaltaa kaikkein koviten, ja joka sen seurauksena on aikamoista röykkiötä. Viimeisen vedon aikana olin aivan poikki, ja eteneminen olikin lähinnä suksilla horjumista. Lopulta päädyin leiriytymään paikkaan, josta en ole varma haluanko herätä: huomenna tarina alkaa samanlaisilla Möykkylaakson tarinoilla.

Summary: it was tough going today. I climbed a lot more than nettoed 200 meters, as I had to do one steep downhill as well. It was impressive place though, as I was able to see the way wind is blowing from formations of the ice in the valley. During my last leg I was totally tired and ended up camping to a place I'm not waiting to wake up from: the landscape is even worse from now on.

Kantti ei kestä!

Sijainti/Location: 86.48.77 S 82.47.49 W
Tanaan/Today: 27 km
Aika/Time: 8 h min
Korkeus/Elevation: 1938 m
Yhteensa/Total: 772 km
Lampotila/Temperature: -13 C
Tuuli/Wind: 1-3 m/s SE
Saa/Weather: aurinkoinen/sunny

Meinaan suksessa, pää vielä jotenkin säilyy kasassa. Toisesta suksesta on kantti katki yhdestä ja toisesta kolmesta kohtaa. Jeesusteipillä niitä tuen nyt ensialkuun. Tänään oli välillä sellaista knööliä että alta pois. Toisaalta välissä oli aivan tasaistakin pätkää. Lumi on nyt kivikovaa ja ahkio toimii täydellisesti, joten kilometrit ovat pysyneet hyvinä jatkuvasta kiertelystä huolimatta. Säänkään merkitystä ei sovi unohtaa: välillä pudotukset on yli metrisiä, niistä olis häjy tulla viime viikon nollanäkyvyydessä. Toivonkin, että pilvet jaksavat pysyä poissa seuraavat viisi päivää ja että sukset kestäisi katkeamatta vielä hetken aikaa.

Tämä onkin sellainen viikkokeitto, jonka olen itse keittänyt ja pariin kertaan välissä pakastanut. Nyt se on vain pakko louhia hetulaan!

Summary: steel sides of my skis are not feeling well: other one is broken from one and the other from three points. To give first aid, I used some duct tape for them. Sastrugis start to be quite big now, but there are some smooth places every now and then. As snow is really hard and my sledge works very well, I have been able to make good progress. And weather has been good, I would not like to be here in zero visibility, as there are quite steep drops every now and then. I hope weather stays good and skis would be able to take the pressure for a while.

Piinaviikko

Sijainti/Location: 86.34.35 S 82.24.62 W
Tanaan/Today: 26,6 km
Aika/Time: 7 h 55 min
Korkeus/Elevation: 1876 m
Yhteensa/Total: 745 km
Lampotila/Temperature: -15 C
Tuuli/Wind: 4-7 m/s SE
Saa/Weather: aurinkoinen/sunny

Tänään alkoi henkilökohtainen piinaviikkoni, vaikkei nyt ole Pääsiäinen enkä tietääkseni ole Jeesus. Tosin joskus muutaman ohramaljan jälkeen saatan luulla pystyväni ihmetekoihin, mutta sama luulo vaivaa käsittääkseni ja silminnäkijähavaintojen perusteella suurinta osaa muustakin kansasta.

Syy piinaviikkoon on tänään alkanut laaja sastrugi-alue, jonka piti alkaa vasta 40 km:n päästä mutta se alkoikin vitsikkäästi jo tänään. Ja se, että se alkoi etuajassa ei taatusti tarkoita että se loppuu etuajassa. Tätä riemua kestää etukäteistietojen mukaan noin kohtaan 87.50, jonne toivon saapuvani sunnuntaina. Ai mikä siinä on niin kamalaa? Maasto on karseaa ja katkeamatonta möykkyä, kuoppaa ja knööliä. Saa olla varovainen ettei sukset katkea tai ahkio halkea, niinkuin Geoffilla. Hänen ahkionsa oli jo täysin halki, tosin leijailussa tuo keksintö saa hieman rajumpaa kyytiä. Varmuustoimenpiteenä pidän kaikki bensapullot jatkuvasti täynnä, sillä ne kestävät paremmin tuota rytyytystä kuin varsinaiset kanisterit.

Päivän kuvassa kommunikaatiovälineet, joilla tätä blogia päivitetään: satelliittipuhelin, sen wifi-hotspot sekä iPod Touch.

Summary: Today started the toughest part of the expedition: I arrived to large sastrugi-area, which is expected to last until 87.50. I hope to arrive there by Sunday. After that I'll start to think about last part of the trip. To be on the safe side, I keep all MSR-bottles filled all the time as they are better taking hit than normal canisters. Today's picture shows my communication devices: satellitephone, wifi-hotspot for it and iPod Touch.

Snuhe Byktiläinen

Sijainti/Location: 86.20.08 S 82.18.53 W
Tanaan/Today: 27 km
Aika/Time: 7 h 50 min
Korkeus/Elevation: 1737 m
Yhteensa/Total: 719 km
Lampotila/Temperature: -12 C
Tuuli/Wind: 4-7 m/s SE
Saa/Weather: aurinkoinen/sunny

Sain tänään vihdoin valmiiksi Sinuhen, joka on kyllä parhaita lukemiani kirjoja. Otsikko viittaa lukion äidinkielenopettajaamme, jolla oli tapana nielaista vokaaleja. Lisäksi hän puhui usein kyseisestä kirjasta, joten opimme tuntemaan sen otsikon esittämällä tavalla.

Pake, kuten opettajamme tunnettiin, oli todellinen vanhan liiton mies, jolla oli aina (sama) puku päällä eikä todellakaan ongelmia auktoriteetin kanssa, hänen nenilleen eivät oppilaat hyppineet. Lukion alussa saimme oman kotiluokan ja "joku" pojista keksi että huoneen ilme kaipaa ehostusta. Ja tietenkin ensimmäinen mieleen tullut asia oli, että laitetaan huoneen takaseinä täyteen aikuisviihdelehdistä tuttuja kuvia. Tuumasta toimeen ja pian luokan seinä oli täynnä jos jonkinlaista pyllistelijää. Tämä oli kaikista kovin hauskaa kunnes Pake tuli visiitille luokkaan. Siinä ei keritty kissaa sanomaan kun paljas pinta sai väistyä betoniseinän tieltä!

Tänään oli normihiihtopäivä ja keli täällä. Korkeus alkaa tuntua sillä tavalla, että happea joutuu imemään selvästi tavallista hanakammin. Lisäksi tuulen pääsuunta näyttää toistaiseksi muuttuneen tulemaan idästä päin.

Summary: it was normal skiing day and weather here. Wind seems to have changed its' main direction and it is coming from east side at the moment. Also elevation seems to effect breathing, I have to do a lot more work with it.

On tää vaan kovaa leikkiä!

Sijainti/Location: 86.05.61 S 82.08.51 W
Tanaan/Today: 27,2 km
Aika/Time: 7 h 50 min
Korkeus/Elevation: 1718 m
Yhteensa/Total: 692 km
Lampotila/Temperature: -12 C
Tuuli/Wind: 2-4 m/s SE
Saa/Weather: pilvinen/cloudy

Näin sanois mulle Virtasen Sepe jos olis nyt täällä, Huippuvuorten ja monen kotimaan reissun vaelluskaveri. Aamulla oli jotenkin masentuneet fiilikset: näin koko yön jotain painajaisia, teltta oli kylmä koska aurinko oli pilven takana ja muutenkaan ei olis vähempää voinu hiihtäminen kiinnostaa. Mutta ulos on vaan mentävä ja hiihdettävä jos haluaa perille, oli fiilis mikä tahansa. Näkyvyys lumenpintaan oli nollassa koko päivän, mutta jotenkin se homma vaan natsasi ja tuli tähän saakka pisin päivä!

Kaiken suhteellisuudesta muistui tänään hiihdellessä mieleen intin aikainen hengissäpysymisharjoitus, joka pidettiin syyskuun lopussa. 3 päivää kuljettiin ja ruokaa sai nimeksi ja sen mitä itse metsästä keräsi. Mitään makuupusseja ei ollut vaan yksi sadeviitta, josta sai tehdä laavun. Harjoituksen ensimmäisenä yönä tihutti vettä ja muistan kuinka kirosin taas kaiken mahdollisen siinä märässä ja kylmässä maassa hytissessäni, tuskin tuli nukuttua. Säälin itseäni ja olin täysin varma, että kellään ei voi asiat olla huonommin kun mulla. Seuraavan aamun ensimmäisellä rastilla kouluttaja katteli porukan naamoja, jotka oli kuin norsun hanurit ja sanoi, että "te kai luulette että teillä on asiat surkeasti?". No voi helvetti, saarna tästä vielä puuttuikin. "Siellä on pojat matkustajalaiva uponnut merellä, 800 ihmistä hukkunut ja viimeisiä eloonjääneitä ongitaan merestä, että ei teillä sentään asiat huonosti ole!". Estonia-laiva oli uponnut sinä yönä. Ja tuolla oli kyllä vaikutusta, loppureissu meni hieman erilaisella asenteella.

Kaikki on niin suhteellista: jos luulee olevansa kovilla niin aina läytyy joku joka on vielä kovemmilla. Tai jos luulee tehneensä kovan suorituksen niin joku lyö pöytään vielä paremman. Sen vuoksi en niin kovin jaksa noteerata tällä mäellä tapahtuvia ennätysyrityksiä: kohta tänne joku kävelee käsillään, ajaa yksipyöräisellä tai joku vauva konttaa perille. Niin se vaan menee. Vaikka Lewisille nostan silti hattua. Kun muistelen millainen silkkipylly itse olin 16-vanhana, niin tuskin olisin ollu täällä hiihtelemässä.

Summary: this wasn't my best morning: I felt deeply depressed. Weather was cloudy so tent was freezing cold when I woke up. I had bad nightmares through whole night and in general did not feel like skiing today. But one has to go out no matter what the feeling is, if would like to reach the goal. And surprisingly this was my best day so far, even if I did not see anything about snow surface .