Poikavuodet

Täytyy myöntää, että pieni liikutus oli mielessä kun vihdoin astuin 7:lle mantereelleni: 21 vuotta sitten tehty lupaus kaikkien mantereiden matkaamisesta tuli näin täytettyä. Asiaan vaikutti varmasti myös valvottu yö: lennon aikana ei juuri tullut nukuttu.

Saapumisen jälkeen laitoimme teltat pystyyn ja aloimme selvittämään jatkoa: minut ja herra Jisman kelkotaan välittömästi lähtöpaikkaan kun sää sen vaan sallii. Tällä hetkellä näkyvyys on nollassa ja lunta tulee vaakatasossa. Aamulla näki muutaman tunnin ajan sen verran, että kyllä tämä aika uskomattoman hieno paikka on!

Summary: It was quite a feeling to arrive here this morning. I was thus able to fullfill the promise made 21 years ago to travel at all continents

After coming to basecamp we set our tents and started to sort out our next connections. Me and mr. Jisman will be flewn to our starting point as soon as weather allows. Currently it is zero visibility and snowing.

Valehtelisin jos väittäisin

Ettei mikään mua pelota. 21.20 nouto hotellilta, edessä yölento kohti mannerta. Toivottavasti onnistuu, seuraava päivitys on toivottavasti sieltä käsin!

Summary: just got information, they'll pick me up from hotel 21.20, so within one hour. Feeling is rising!

Huoltolento onnistui

Tänä aamuna tuli hyviä uutisia: meitä edeltävä huoltolento onnistui ja on parhaillaan Etelämantereella. Me ollaan seuraavana jonossa, mahdollinen lähtö tänään yöllä

Summary: we finally got some good news: maintenance flight was successful, so we are next in line. Possible flight departs between 22 and midnight today

Puhukaa suomea!

Ja toiveisiini todella vastattiin! Aamulla hotellinomistaja Juanita (kuvassa) soitti ja käski tulla aulaan tapaamaan erästä ystäväänsä. Ihmettelin, että mikä meininki kunnes kompuroin alakertaan, jossa minua tervehdettiin sujuvalla suomenkielellä. Hotellin arkkitehtinä toimineen miehen vaimo oli ollut Suomessa vaihto-oppilaana, ja opetellut kielen siinä sivussa.

Muuten ei tapahtunut kummempaa kuin että jouduimme lähtemään Chrisin ja Martyn kanssa evakkoon toiseen hotelliin täksi yöksi. Eli odottelu jatkuu...

Summary: In the lobby of the hotel there was a small surprise waiting for me this morning, as I was able to speak some Finnish today. Wife of the hotel's architect had spend one year at Finland as an exchange student and spoke fluent Finnish

Otherwise there were no surprises. We had to change the hotel for this night with Chris and Marty, as there is no vacancy at Ilaia currently. Waiting game continues...

Päivälliskutsuilla

Aamulla soiteltiin jälleen. Tänään on ollut parempaa keliä lentämiselle, mutta ei ole tietoa pääsikö huoltolento liikenteeseen. Huomenaamulla on taas uusi kierros.

Kävin juoksulenkillä ja sen jälkeen on pääasiassa lepäilty hotellilla, mutta illalla Chris ja Marty kutsuivat mut mukaansa tarjoamalleen illalliselle. Oli kivaa välillä käydä kunnon pihvipaikassa jonkun muunkin kuin oman itsensä parhaassa seurassa. Nämä tyypit on supersosiaalisia ja juttua riitti kaikesta maan ja taivaan välillä, toki myös tulevaa reissua sivuten. On jännä huomata, että varusteiden, etenemisen ja ruuan suhteen meillä on aika samanlaiset näkemykset, joka toki tuo varmuutta omaankin tekemiseen.

Ruuasta puheenollen: koskapa täältä ei saa ihan kaikkea, niin ruokalistakaan ei ole aivan tuollainen mitä varustelistassa on kuvailtu. Energiasisältö on aikalailla sama, seuraavassa selostan oleellisimmat asiat. Aamiaiseksi on joko mysliä (hotellinomistajat tekivät pyynnöstäni) tai raviolia/tortellinia+kastike. Molempiin 50g oliiviöljyä päälle. Lounaaksi joko nuudeleita tai valmiita retkiruokia. Päiväeväänä 50g salamia, 150g pähkinäsekoitusta ja 200g suklaata. Päivälliseksi perunamuusi/pasta/riisi + 50g oliiviöljyä + 50g salamia. Hiihdon jälkeen 25g palautusjuomajauhetta ja hiihdon aikana 50g urheilujuomajauhetta. Viimeiset toki veteensekoitettuna.

Joku voi ihmetellä miksei aamupaloissa ole yhtään puuroa: mä en sitä syö enää kuin aseella uhaten: Huippuvuorilla 2005 puuroa nieleskeltiin aamuisin itku silmässä ja yrjö kurkussa. 2006 Grönlannissa meillä oli Eeron kanssa kammottavaa englantilaista rusinapuuroa ja 2010 unohdettiin Tonin kanssa suola meidän puuroannoksista. Ei pysty enää, liian hapokasta!

Summary: after some running training I stayed at the hotel. Later Marty and Chris offered me a dinner in one of very decent steakhouses of Punta. This couple is supersocial and three hours with them went like flying. We chatted about various topics and it was convincing to notice that we share many thoughts about food and equipment.

Speaking about food, I was forced to tune my foodlist provided on my linklist, I'll open it up a bit here: for breakfast, I have either ravioli or homemade mysli (Hotel owners did it for me by request). For lunch I have noodles or trekking food. Snacks include chocolate, peanuts and salami, and dinner is either smashed potatoes, pasta or rice combined with salami. After skiing there is daily recovery drink and during skiing I consume sport drinks.

Vain sorsa lentää pohjoiseen

Mihinkään muuhun suuntaan se tai mikään muukaan ei tunnu lentävän. Ainoa mikä varmasti lähiaikoina oppii lentämään etelään on hotellin roskakori

Tänään oli epämuodollisempi tilaisuus ALE:n toimistolla, jossa Mike esitteli lähiaikojen sääkarttoja. Kuvaksi jäi, että huomenna on pieni mahdollisuus, keskiviikkona huonompi ja torstaina lähiaikojen paras sää. Katsotaan miten käy, on täällä ennenkin odoteltu pitkiä aikoja.

Tänään on tullut juteltua paljon varusteista. Daniel Burton meinaa pyöräillä navalle, ahkio perässään. Oli mielenkiintoista vaihtaa ajatuksia fillaroinnista noi yleensä, kun sitä tulee itsekin harrastettua aika paljon. Kaveri tietänee mitä tekee, koskapa omistaa fillaripajan Utahissa. Samassa hotellissa mun kanssa asuu pariskunta Chris ja Marty Fagan, jotka yrittävät hiihtää navalle hieman eri lähtöpaikasta kuin minä. Tosi kivoja tyyppejä, joiden "normaaliharrastuksiin" kuuluu mm. 160km juoksukisat. Molempien blogeihin löytyy linkit tuosta sivun oikeasta laidasta kohdasta " Muut retkikunnat".

Kaupungilla oli myös jonkun sortin lasten mielenosoitus, josta päivän kuva. Pillit vihelsi ja rummut pärisi, epäselväksi tosin jäi mikä oli aiheena. Pääasia, että tunnelma oli iloinen.

Summary: nothing seems to fly towards south here. Except that hotel garbage bin will soon learn to fly there if situation won't soon get better.

There was less informal meeting at ALE office today where Mike showed short term weather charts: it looks we have a slight chance of flying either Tuesday or Thursday, Wednesday did not look good. We'll see.

At the office and at our hotel I had chats about different gear both with Daniel Burton and Marty and Chris Fagan. Links to their blogs can be found from "other expeditions"-link at the right hand side.

Today's picture is about demonstration of children in city center. Don't know what it was all about, but everybody seemed to have a good time.

Minä ja Maija Mehiläinen

Kävin tänään 17 tunnin päiväretkellä. Paikallinen hemuli kävi noutamassa meikäläisen kuudelta aamulla pyörillä kulkevalla kenttä-vessallaan kohti Torreksen kansallispuistoa. Hienot on näkymät täytyy myöntää! Alue on sekoitus lappia, länsi-Grönlantia että Alppeja (tai noh, mitä tahansa vuoristoa). Jos joku vaellusintoinen tännepäin onnistuu kompastumaan, niin ehdottomasti kamat mukaan.

Muistin myös mikä tällaisissa "tehdään kaikki yhdessä päivässä"-retkissä on kaikkein rasittavinta: aina kun jossain näkyy vähänkin erilainen kivi, kanto tai mehiläinen niin eikun pönttö seis tiensivuun, väki pihalle ja kodakit laulaa. Ja tätä toistetaan pahimmillaan parinsadan metrin välein. Ja sitä ymmärrän vielä vähemmän, että miksi jotkut haluaa pyllistellä ihan kaikissa kuvissaan mukana.

Huomenna 9:ltä on seuraava soittokierros mahdollisen lennon osalta, sormet ristiin...

Summary: I was picked up 6 am for a day trip to Torres with "not-so-new" minibus. 17 hours in this luxus makes you think again hotel day trips.

Area itself is magnificient! If you're outdoors fanatic and for some reason happen to be around, be sure not to miss your gear. To my eyes Torres is combination of Lapland, west-Greenland and Alps.

Tomorrow is new round of information about flights at 9 AM, so fingers crossed...

Kuolema kuittaa univelat

Päivän juoksulenkille törmäsin hautausmaahan, jota päätin iltapäivällä lähteä tsekkailemaan vähän tarkemmin, juoksushortseissa ei sisälle kehdannut mennä. Paikka oli kyllä hienoimpia näkemiäni, vaikken voi sanoa matkaillessani juuri kyseisissä paikoissa viihtyväni.

Edellinen kerta taisi olla juurikin prologissa mainostamallani interraililla, kun kävimme Juuson kanssa bongaamassa Jim Morrisonin haudan Pariisissa. Täällä ei paljon julkkiksia (kai) ole, mutta muuten on hienot puitteet.

Huomiseksi onkin sitten varattuna päiväreissu Torres del Paineen, 10 tuntia bussissa istuskelua.

Summary: during my morning run, I found the local cemetery, also mentioned in the guidebooks. It was worth a visit, quite an amazing place I would say.

Tomorrow I'll head to day trip for Torres del Paine, means 10 hours in a bus...