Aika monta yli kuukauden kestävää reissua on tullut tehtyä ulkomaille, joko ihan reppureissuja, työkeikkoja tai sitten näitä vaellusmatkoja. Ja kyllä joka kerralla, vaikka itse reissu olisi ollut miten hieno tahansa, on kotimatka se paras matka. Tämä kerta ei todellakaan tee poikkeusta, lähdin kotoa 14.11 eli reilut kaksi ja puoli kuukautta olen nyt matkaillut. Eli hienoa tulla Suomeen, ainoa tuska tässä välissä on nämä lennot, joihin en varmaan ikinä sopeudu. Tai sopeudun ehkä siinä vaiheessa kun on varaa lentää business-luokassa. Se päivä ei ole näköpiirissä.
Olen ollut Puntassa yhteensä 3 viikkoa, ja yhtä yötä lukuunottamatta näiden ystävällisten rouvien Ilaia-nimisessä hotellissa. He ovat ottaneet minut kuin omaksi pojakseen muuta henkilökuntaa myöden, tänään on siis halailtu ja kyynelehditty paljon jäähyväisiksi. Kolmelta yöllä on herätys ja 3.45 minä ja noin 80 kiloa romua alamme matkan kohti Suomea.
Summary: I have done a lot of trips abroad that have lasted more than one month, either backpacking, for work or expeditions. And every time the best part of the trip is the one that takes you home, no matter how great your trip was. This time is no exception either. Only thing I hate about it are long fly legs. As a tall guy I just hate to be in those too small flying objects.
I have been in Punta 3 weeks alltogether, and almost all nights in this pleasent and warmly run hotel called Ilaia, which I can recommend to any forthcoming expeditions as a place to stay. The whole stuff has treated me as their family members, so today was filled with emotional goodbyes. I have my wakeup call 3 AM and 3.45 I'll start my long trip towards the best country in the world, Finland!