Amores perros

Punta Arenas on niitä kyliä joissa kukaan ei todellakaan kävele a) yhtään b) mihinkään, jos toteutettava matka on yli 200 metriä. Autoja on liikkeellä todella paljon väkimäärään nähden

Jokatapauksessa ihmiset on ihan pöyristyneitä kun olen käynyt 2 km päässä olevassa ruokakaupassa kävellen. Myönnettäköön ettei ole aina kovin eroottista roudata 15-20 kilon ruokasäkkejä toiseen suuntaan, mutta toisaalta se käy hyvästä kunnon ylläpitoreenistä. Lahkeessa tosin roikkuu vähän väliä kulkukoira jos toinenkin, niitä on todella paljon.

Tämän päivän kuvassa pullotetaan yhtä kuudesta litran kokoisesta oliiviöljypullosta, eli päivää kohti pitäisi kipata desi tuotetta kiduksiin. Parempi siis hiihtää pitkää päivää.

Summary: Punta Arenas is one of those places where people don't seem to walk too much. Even short distances are covered by car and people are really amazed if I walk to supermarket, which is 2 kilometers away. I admit it is not very erotic feeling to drag 15-20 kilos of food back to hotel, when all dogs (and there is a lot!) follow you everywere.

In today's picture I am filling one of my six 1 litre olive oil bottles. Energy of food shoul be least of my problems

Kuuden vuoden kuuliaisuus

On mielenkiintoista olla presidentinvaalien aikaan maassa, jonka lähihistoria kyseisessä duunissa on nätisti ilmaistuna mielenkiintoinen, diktatuurista kun ei ole niin kauaa aikaa. Meno oli varsin rauhallista, vaikka tiesulut ja vartijat olikin käytössä kaikilla äänestyspaikoilla.

Tänään sain varusteet pakattua Etelämanner-kuntoon. Vielä pitäisi jaksaa pussittaa 60 kiloa ruokaa, niin kaikki on sen jälkeen valmista. Sitäkin souvia tuli jo tuossa aloiteltua.

Summary: it is interesting to be here in Chile during their presidential elections, as they have pretty "interesting" history in that job. The days of dictatorship are not that far behind. Everything seem to go smoothly,though.

Today I was able to finalize my packaging for Antarctic flight. One final thing will be to pack 60 kilos of food, then all is done.

No onkos tullut kesä?

On kohtuullisen hämmentävää siirtyä umpipimeästä Suomesta paikkaan jossa on periaatteessa kesä mutta vuodenajat vaihtelee minuutin välein. Ohessa otos paremman minuutin ajalta.

Tapasin tänään ANI:n väkeä ja sain rahtikollin haltuuni. Sen kanssa painiottelua käydessä menikin muutama tunti mukavasti. Loppupäivästä hotlan ystävälliset työntekijät kuskasivat meikäläisen paikkakunnan suurimpaan ruokakauppaan, Lideriin. Siellä odotti näky mun pahimmista painajaisunista: tuon ruuhkan määrässä Itäkeskuksen Citymarketin jouluruuhka on lähinnä vitsi. Zen tuli onneksi apuun ja selvisin ilman suurempia henkisiä vaurioita!

Ruuhkan syykin selvisi myöhemmin: huomenna valitaan Chilen uusi presidentti, ja kaikki paikat on sunnuntaina säpissä. Toivottavasti kuitenkin joku ruokapaikka on auki, ettei mun tartte kumota tuota vastahankittua 5 litran oliiviöljyä sellaisenaan hetulaan.

Summary: Today I met ANI staff and started my preparations. I wrestled few hours with my cargo box and then continued to biggest supermarket of Punta Arenas, Lider. There I faced a scene from hell: it was so loaded of people that I could barely move. Reason came clear later: presidental elections of Chile, so everything is closed tomorrow.